Prix Tieto-Finlandia
Le Prix Tieto-Finlandia (finnois : Tieto-Finlandia-palkinto) est un prix littéraire décerné chaque année depuis 1989 en Finlande[1].
Description
Créé en 1989, il est considéré comme le Prix le plus important de littérature hors fiction. Les lauréats sont le plus souvent des vulgarisateurs scientifiques significatifs.
Liste des lauréats
| Lauréats du prix Tieto-Finlandian | |||
| Année | Auteur | Livre | Électeur |
|---|---|---|---|
| 1989 | Erik Tawaststjerna | Jean Sibelius 1–5 | Esko Häkli Anto Leikola Jorma Kaimio |
| 1990 | Markku Löytönen (fi) (ed.) | Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita | Arne Rousi Jaakko Nousiainen Pentti Virrankoski |
| 1991 | Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen | Suomen päiväperhoset | Jali Ruuskanen Katarina Eskola Juhani Lokki |
| 1992 | Jukka Salo (fi), Mikko Pyhälä (fi) | Amazonia | Seppo Zetterberg Nils Mustelin Riitta Nikula |
| 1993 | Erik Wahlström (fi), Tapio Reinikainen, Eeva-Liisa Hallanoro | Ympäristön tila Suomessa | Ilkka Niiniluoto Klaus Mäkelä Risto Varteva |
| 1994 | Heikki Ylikangas (fi) | Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa |
Jukka Kemppinen Matti Kortteinen Tuula Koukku |
| 1995 | Matti Sarmela (fi) | Suomen perinneatlas | Antti Tanskanen Barbro Slotte Jukka Salo |
| 1996 | Pekka Kivikäs (fi) | Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkistomme | Keijo K. Kulha Hannu I. Miettinen Sari Näre |
| 1997 | Fabian Dahlström (fi), Erkki Salmenhaara, Mikko Heiniö | Suomen musiikin historia 1–4 | Laura Kolbe Osmo Pekonen Erik Toivanen |
| 1998 | Hannu Karttunen (fi) | Vanhin tiede. Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin | Ritva-Sini Härkönen Antti Karisto Matti Leinonen |
| 1999 | Kari Enqvist (fi) | Olemisen porteilla | Leena Palotie (fi) |
| 2000 | Anu Kantola (fi) et al. | Maailman tila ja Suomi | Georg Henrik von Wright |
| 2001 | Heikki Paunonen (fi), Marjatta Paunonen | Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja | Risto Ihamuotila (fi) |
| 2002 | Esko Valtaoja (fi) | Kotona maailmankaikkeudessa | Isä Ambrosius[2] |
| 2003 | Antti Helanterä (fi), Veli-Pekka Tynkkynen (fi) | Maantieteelle Venäjä ei voi mitään | Astrid Gartz (fi) |
| 2004 | Elina Sana | Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle | Hannu Taanila (fi) |
| 2005 | Sami Koski (fi), Mika Rissanen (fi), Juha Tahvanainen (fi) | Antiikin urheilu | Kari Raivio (fi) |
| 2005 | Jari Leskinen (fi), Antti Juutilainen (fi) | Jatkosodan pikkujättiläinen | Helena Ranta |
| 2006 | Erkki Tuomioja | Häivähdys punaista | Raimo Väyrynen (fi) |
| 2007 | Peter von Bagh | Sininen laulu | Matti Apunen (fi) |
| 2008 | Marjo T. Nurminen (fi) | Tiedon tyttäret | Veikko Sonninen (fi) |
| 2009 | Henrika Tandefelt (fi) | Borgå 1809. Ceremoni och fest | Björn Wahlroos (fi) |
| 2010 | Vesa Sirén (fi) | Suomalaiset kapellimestarit | Sinikka Salo (fi) |
| 2011 | Soili Stenroos (fi), Teuvo Ahti (fi), Katileena Lohtander, Leena Myllys | Suomen jäkäläopas | Alf Rehn (fi)[3] |
| 2012 | Elina Lappalainen (fi) | Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä[4] | Janne Virkkunen (fi)[5] |
| 2013 | Ville Kivimäki (fi)[6] | Murtuneet mielet. Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 | Maija Tanninen-Mattila (fi) |
| 2014 | Mirkka Lappalainen (fi)[7] | Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 | Heikki Hellman (fi)[8] |
| 2015 | Tapio Tamminen (fi) | Kansankodin pimeämpi puoli[9] | Arto Nyberg (fi)[10] |
| 2016 | Mari Manninen (fi) | Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret | Jörn Donner |
| 2017 | Riitta Kylänpää (fi) | Pentti Linkola: Ihminen ja legenda | Matti Rönkä |
| 2018 | Seppo Aalto (fi) | Kapina tehtailla | Virpi Suutari (fi) |
| 2019 | Pekka Juntti (fi) | Metsä meidän jälkeemme | Sixten Korkman (fi) |
| 2020 | Marko Tikka (fi) & Marko Tikka (fi) | Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 | Nasima Razmyar |
| 2021 | Osmo Tapio Räihälä | Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa | Katri Makkonen (fi) |
| 2022 | Ville-Juhani Sutinen | Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta | Hanna Nohynek |
| 2023 | Antti Järvi | Minne katosi Antti Järvi? | Linda Liukas (fi) |
| 2024 | Sofia Tawast (fi) & Riikka Leinonen (fi) | Suuri valhe vammaisuudesta | Pekka Haavisto |
| 2025 | Antti Kuronen (fi) | ||
Références
- ↑ (fi) « Tieto-Finlandia », Suomen Kirjasäätiö (consulté le )
- ↑ Maailma muuttui, Eskosenikin, Helsingin Sanomat, (ISSN 0355-2047)
- ↑ Helsingin Sanomat 6.5.2011
- ↑ (fi) « Tieto-Finlandia 2012 », Suomalainen Kirjakauppa (consulté le )
- ↑ Tarja Halonen valitsee Finlandia-voittajan, Helsingin Sanomat 28.4.2012 S. C1
- ↑ (fi) « Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian », Helsingin Sanomat, (consulté le )
- ↑ (fi) « Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle », Yle Uutiset, (consulté le )
- ↑ (fi) « Finlandia-palkintojen päättäjät valittu », Yle Uutiset, (consulté le )
- ↑ (fi) Mikko Pesonen, « Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle », Yle, (consulté le )
- ↑ (fi) « Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan », Yle, (consulté le )
Liens internes
- Liste d'écrivains finlandais par ordre alphabétique
- Prix Finlandia
- Liste de prix littéraires finlandais
Liens externes
- (fi) Site officiel
Portail de la littérature 
Portail des récompenses et des distinctions 
Portail de la Finlande 
Portail des sciences